Jotkin asiat ovat yksinkertaisia ja niihin löytyy siistit vastaukset. Kysymykseen “Miksi Kuu kiertää Maata?” voi vastata hyvin puhumalla painovoimasta Maan ja Kuun välillä. Kyllä, teknisesti liikeratoihin vaikuttaa muidenkin kappaleiden aiheuttama painovoima (kuten Auringon, muiden planeettojen tai sinun vasemman jalan sukkasi). Käytännössä näiden tekijöiden vaikutus on kuitenkin toissijainen. Kuu edelleen kiertäisi Maata, vaikka sukkasi yhtäkkiä katoaisi.

Jotkin asiat ovat monimutkaisempia ja niihin ei löydy niin siistejä vastauksia. Minkä vuoksi jotkut ihmiset elävät pidempään kuin toiset? Aiempaan kysymykseen löytyi hyvä yhden sanan vastaus (“painovoima”), mutta tähän en sellaista usko löytyvän. Varsinkin, jos poissuljetaan vastaukset kuten “elämäntavat” tai “geenit” tai “sattuma”, jotka eivät ole oikeita selityksiä ilmiön taustalla, vaan parhaimmillaankin vain vinkkejä vastauksen olinpaikasta ja pahimmillaan hämäystä. Aika monen jutun voi nimittäin laskea elämäntavaksi ja varmaankin jotkin niistä vaikuttavat elinikään, mutta mitkä niistä? Kuinka paljon ja kumpaan suuntaan? Mitä tulee geeneihin, sellaisenaan selitys sanoo vain “jotkut ihmiset elävät pidempään kuin toiset ja tämä on jonkin verran periytyvää”, mutta siinä se. Kunnollinen selitys käsittelisi tarkemmin mekanismeja, jotka johtavat pidempään elämään ja kertoisi esimerkiksi, mitä väyliä pitkin kromosomit lopulta vaikuttavat eliniän pituuteen. Viimeisenä mainittu sattuma taas ei ole selitys, vaan ajaa samaa asiaa kuin “en tiedä”. Sattuma on vain omaa tietämättömyyttä ja uskomusten epävarmuutta, sitä mitä ei itse osaa mallintaa, ei asian itsensä ominaisuus. Mitä vähemmän tietää, sitä useampi asia vaikuttaa “satunnaiselta”.

Asioiden monimutkaisuudesta huolimatta välillä kuulee tarjottavan siistejä yksinkertaisia vastauksia monimutkaisiin kysymyksiin. Miksi Suomi on maailman onnellisin maa? Korkean verotuksen takia tietysti. Tai puhuttaessa ylipainon yleistymisestä tai köyhyyden syistä odotetaan, että on olemassa hopealuoti, joka yksinään selittää ilmiön tai ratkaisee ongelman.

Eli onko oikea lähestymistapa vastata kaikkeen “ei ole mitään yksinkertaisia vastauksia, tähän asiaan vaikuttaa monet tekijät” ja väheksyä naiiveja yksinkertaisia selityksiä? Ei tietenkään. Olenkin käsitellyt juuri tätä virhettä. Jotkin asiat ovat yksinkertaisia. “Painovoima” on minusta edelleen mainio vastaus kysymykseen “Miksi Kuu kiertää Maata?” Vasemman jalan sukan esiin tuominen on vain häiritsevää kohinaa, ei oikeasti relevantti huomio.

Lisäksi monimutkaisiakin asioita voi yrittää mallintaa yksinkertaisesti. Terveys ja kunto ovat monimutkaisia asioita, mutta silti yhden muuttujan malli “liikunta on hyvästä” on monesti hyödyllinen. Tietenkään tämä ei ole hyvä ohje kaikille, siis joka ikiselle ihmiselle maailmassa (jakaumat kun ovat leveitä), mutta se on silti varsin usein kelpo ohje.

Oleellista on valita tämä yksittäinen muuttuja tarkkaan. Jotkin asiat vaikuttavat enemmän, jotkin vähemmän (ja jotkin negatiivisesti). Jos on pakko valita lyhyt vastaus kysymykseen “miten parantaa terveyttään?”, niin “harrasta enemmän liikuntaa” on parhaimpia, joita keksin, ja parempi kuin sekalaiset niksit kuten “syö enemmän parsakaalia”.

Tämä on kohta, jossa mielestäni tehdään usein virheitä ja jolloin mietin fraasia “yhden muuttujan malli”: Valitaan vain jokin yksittäinen muuttuja ja pohditaan, vaikuttaako se alkuperäiseen asiaan positiivisesti vai negatiivisesti. Vaikka tämän analyysin tekisi hyvin (eikä esimerkiksi sekoita korrelaatiota kausaliteettiin), niin vain harva muuttuja on oikeasti keskeinen, ja analyysin lopputulos on siten miltei hyödytön.

Toimintamallin “C-vitamiini on hyväksi. Alan ostamaan ruokia, joissa on paljon C-vitamiinia, jolloin terveyteni paranee” hyvyys riipuu siitä, kuinka totuudenmukainen uskomus “C-vitamiini on hyväksi” on kohdallasi. Sinulla on C-vitamiinin puutos? Hyvä suunnitelma. Sinulle vain sattui tulemaan mieleen C-vitamiini? Miettisin, löytyykö keskeisempiä muuttujia.

Mahdollisia keskeisempiä muuttujia on paljon – terveyteen kun vaikuttaa valtavan moni tekijä – ja niistä parhaimpien löytäminen vaatii evidenssiä. Mikä tekee juuri tästä tekijästä keskeisen? Mikä rikkoo symmetrian sen ja muiden välillä? Kuinka suuria vaikutukset ovat? Välillä vastaan tulee myös vaihtokauppoja – selvä, muutos on tämän muuttujan kannalta hyvä, mutta entä muiden muuttujien kannalta?

Esimerkki: Minulla on kotonani hyvin kirkas valaistus. Pari kertaa vieraani ovat ihmetelleet, että eikö se maksa paljon (tai puhuneet, kuinka valoja ei kannata pitää turhaan päällä). Todellisuudessa se maksaa hyvin vähän (ihmiset vaikuttavat yliarvioivan sähkön hinnan). Sen sijaan olen todennut hyvän valaistuksen vaikutuksen yleiseen mielialaan ja virkeyteen keskeisemmäksi tekijäksi, Suomessa kun on pimeää talvella ja kaamosmasennus on ilmiö. Pidän valaistuksen vähentämistä koskevia sähkönsäästövinkkejä haitallisina yhden muuttujan malleina.

Aina yksittäistä kriittistä tekijää ei ole tai sellainen on haastava määrittää. En tiedä, miksi juuri Suomi on monesti maailman onnellisin maa. Keksin kyllä monia arvauksia ja useita hypoteeseja – ja aiheesta keskusteltaessa luultavasti osaisin rakentaa uskottavan kuuloisia narratiiveja näiden ympärille – mutta en oikeasti tiedä. Epäilen, että syistä puhuttaessa tulee herkästi keksittyä viihdyttäviä tai fiksun kuuloisia selityksiä, jotka tulevat helposti mieleen, ja kyse on vähemmän totuudenmukaisten mallien rakentamisesta. (Ei sillä, että jokaisen keskustelun keskeisimpänä tavoitteena tarvitsisi olla lähemmäs totuutta pääseminen. Kunhan vain tiedostetaan, että esitetyt syyt ovat vain tällaisia heittoja eivätkä oikeita selityksiä ilmiön taustalla.)

Välillä asiat ovat vaikeita eikä niistä saa perustellusti muodostettua itsevarmoja uskomuksia. Tällöin voi silti olla vähemmän väärässä, kun tiedostaa, että kyseessä on monimutkainen tilanne, on vähemmän itsevarma hypoteeseistaan, eikä juutu omaan lempimuuttujaansa vaan yrittää ottaa useampia tekijöitä huomioon.