Välillä törmää valitukseen siitä, että jotkut ihmiset käyttää liikaa jargonia. Välillä tuollainen valitus kohdistuu siihen, että ihminen käyttää teknisiä sanoja ilman, että se tietää mitä ne tarkoittaa ja/tai että ne tuottaa mitään lisäarvoa.

Oon ite kohtalaisen itsetietoinen tuosta, minun pedagogiseen tyylini (ja ajattelutapoihin noin yleisestikin) kun kuuluu konkretia ja yksinkertaisuus ja turhuuksien välttäminen ja “selitä kuin viisivuotiaalle” -tyyli. Sitä sitten tulee välillä emmittyä sanavalintoja.

Tarviiko mun sanoa “kognitiivinen heuristiikka”, vai riittäisikö vain heuristiikka – nimittäin mitä edes on epäkognitiiviset heuristiikat? Tarviiko mun sanoa “episteminen hyve”, vai riittäisikö vain hyve? Tarviiko mun sanoa “latentti ominaisuus”? Tarviiko mun sanoa “kausaalinen vaikutus”, se kun on vähän redundantti fraasi?

Joitakin ihmisiä ärsyttää, jos muut ihmiset on “oppineet uuden sanan” ja sitten ne viljelee sitä turhankin paljon ja epätarkasti. Ja kieltämättä (joillakin) ihmisillä on taipumusta innostua uusista sanoista, ja ehkä myös halua kuulua joukkoon ja siksi käyttää tietyissä piireissä käytettäviä sanoja. Tuo myös sumentaa sanojen semantiikkaa, mikä on kieltämättä harmillista.

(Tarvitsiko mun sanoa “semantiikkaa”, vai olisiko “merkitys” riittänyt?)

Musta se on kuitenkin hyvä käyttää tuollaisia sanoja. Se pääasiallinen hyöty minkä mä nään on se, että se saa ihmisiä “katsomaan uuteen suuntaan”. Jos toistuvasti kuulee, kuinka joku ihminen puhuu “kognition mallintamisesta mekanistisesti”, niin sitä saattaa itsekin päätyä miettimään vähän tarkemmin, että mitäs siellä ihmisen päässä tapahtuukaan.

Se ärsytys saattaa myös välillä pohjautua vääriin uskomuksiin ja käsityksiin. Joillekin ihmisille voi tulla yllätyksenä, että jotkut ihmiset oikeasti käyttää fraaseja kuten “episteminen erimielisyys” kasuaalisti ilman, että ne koittaa jotenkin pullistella – että joidenkin ihmisten ympäristö ja kielenkäyttö vaan näyttää tolta.

Samaan tapaan ihmisille voi tulla yllätyksiä siinä, mitä kaikkea semanttista lastia tuollaiset fraasit kantaa mukanaan: on esim. keskustelunaiheita, joissa mä haluan erotella “kausaalisen vaikutuksen” “loogisesta vaikutuksesta”, mutta jos joku ei ole törmännyt loogisiin päätösteorioihin, niin ne ymmärrettävästi tuskin nappaa tätä ja voisi ajatella “kausaalisen vaikutuksen” vaan olevan huonoa kielenkäyttöä.

(Ja edelleen joku voi ajatella “loogisen päätösteorian” tarkoittavan vain samaa kuin “usko pois, se on hyvä päätösteoria”.)

Musta on siis hyvä käyttää harvinaisempiakin termejä ja ehkä jopa anglismeja silloin, kun ne kommunikoi halutut ajatukset paremmin. Itse ainakin teen näin, enkä aio pahoitella asiaa – se nimittäin vain on rationaalinen valinta.